Tapaus " Zh. T., Zh. PV, P-MV, P-A. L., P-T. Zh. O. A. V., M-L. V., N-M. V., L-T. V., Zh-O. Zh. Suomi-ruotsi-englanti-suomi-ruotsi-englanti-suomi-englanti-suomi-finland. YK: n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitean näkemykset, päivätty 27.9.2024. Viesti N 251/2022, 289/2022.
Vuonna 2018 kirjoittajaa avustettiin valitusten valmistelussa. Tämän jälkeen kantelut koottiin ja niistä tiedotettiin Suomelle.
Raporttien laatijat väittivät, että lupien myöntäminen malminetsintähankkeen toteuttamiseksi ja alueen varaamiseksi edelleen käytettäväksi heidän perinteisillä maillaan ilman heidän vapaata, etukäteistä ja tietoon perustuvaa suostumustaan meneillään olevan ilmastonmuutoksen ja muiden vaikuttavien tekijöiden, kuten tuulipuistojen, sotilaallisen toiminnan ja järjestäytyneen ryhmämatkailun, kumulatiivisten vaikutusten vuoksi vahingoittaa yhteisön poronhoidon alkuedellytyksiä ja estää tämän perinteen siirtymisen sukupolvelta toiselle. YK: n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea on todennut, että 16.joulukuuta 1966 tehdyn taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (jäljempänä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, yleissopimus) tiettyjä määräyksiä on rikottu.
Komitean oikeudellinen kanta: taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 15 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tunnustetaan kaikkien ihmisten oikeus noudattaa kulttuuriperinteitään ja valita oma kulttuuri-identiteettinsä sekä tarve ottaa huomioon kulttuurielämän arvot, jotka ovat alkuperäiskansojen tapauksessa puhtaasti yhteisöllisiä. Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien valiokunta muistuttaa myös, että oikeus osallistua yhteisön kulttuurielämään sisältää elinkeinoina pidetyt perinteiset elinkeinot, kuten poronhoidon ja kalastuksen, joilla on merkitystä oikeudelle riittävään elintasoon. Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien valiokunta muistuttaa lisäksi, että alkuperäiskansojen kulttuurielämän yhteisöllinen puoli, mukaan lukien perinteinen toiminta, liittyy läheisesti heidän esi-isiensä maihin, alueisiin ja luonnonvaroihin ja on edellytys alkuperäiskansojen olemassaololle, hyvinvoinnille ja kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea viittaa yleisiin kommentteihinsa nro 21 (2009) ja Nro 26 (2022), joissa se toteaa, että mainitun yleissopimuksen 15 artiklan 1 kohdan a alakohta vahvistaa alkuperäiskansojen luovuttamattoman oikeuden perinteisesti omistamiinsa maihin, alueisiin ja resursseihin, joita he ovat perinteisesti käyttäneet tai muuten hankkineet. Tässä suhteessa alkuperäiskansojen kulttuuriarvoja ja oikeuksia, jotka liittyvät heidän esi-isiinsä ja heidän luontosuhteeseensa, olisi kunnioitettava ja suojeltava, jotta estetään näiden kansojen erityisen elämäntavan, mukaan lukien niiden toimeentulon, rappeutuminen ja luonnonvarojen ja viime kädessä niiden kulttuuri-identiteetin menetys. YK: n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea toteaa, että esi-isien maiden, alueiden ja luonnonvarojen suojelu on edellytys alkuperäiskansojen oikeuden toteutumiselle riittävään elintasoon, koska heidän esi-isiensä maat, alueet ja resurssit ovat tärkeä perusta heidän toimeentulolleen (perustelujen kohta 14.2).
Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien valiokunta toteaa, että alkuperäiskansojen maaoikeuden tunnustaminen olennaiseksi osaksi heidän oikeuttaan osallistua kulttuurielämään on alan kansainvälisen ihmisoikeuskäytännön mukaista. YK: n rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea on vahvistanut, että alkuperäiskansojen läheinen yhteys maahan on tunnustettava ja ymmärrettävä heidän kulttuurinsa, hengellisen elämänsä, koskemattomuutensa ja taloudellisen selviytymisensä perusperustaksi ja että heidän yhteytensä maahan on aineellinen ja hengellinen voimavara, josta heidän on täysin nautittava, myös säilyttääkseen kulttuuriperintönsä ja siirtääkseen sen tuleville sukupolville, ja siksi tällainen yhteys on edellytys heidän katoamisensa estämiseksi kansana. YK: n ihmisoikeuskomitea on tunnustanut, että esi-isien alueiden omistaminen ja hallinta on erittäin tärkeää alkuperäiskansojen selviytymiselle kansoina ja heidän omaleimaisen kulttuurinsa säilyttämiselle ja että heidän alueellisten oikeuksiensa kieltäminen vahingoittaa arvoja, jotka ovat erittäin symbolisia alkuperäiskansoille, jotka ovat vaarassa menettää kulttuuri-identiteettinsä ja perintönsä. joka pitäisi siirtää tuleville sukupolville. Amerikan ihmisoikeustuomioistuin päätti, että alkuperäiskansojen kulttuuri "heijastaa erityistä elämäntapaa, olemista, näkemystä ja toimintaa maailmassa, joka muodostuu heidän läheisen yhteytensä perusteella perinteisiin maihinsa ja luonnonvaroihinsa, ei vain siksi, että ne ovat heidän tärkein olemassaolon keinonsa, vaan myös siksi, että ne ovat olennainen osa heidän kosmologiaansa, hengellisyyttään ja siten kulttuuri-identiteettiään." Kulttuurisilla oikeuksilla on sukupolvien välinen ulottuvuus, joka on olennainen alkuperäiskansojen kulttuuri-identiteetin, selviytymisen ja elinkelpoisuuden kannalta (pohdintojen kohta 14.3).
Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea katsoo, että alkuperäiskansojen oikeuksien osalta taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 15 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, luettuna yhdessä mainitun yleissopimuksen 1 ja 11 artiklan kanssa, vahvistetaan alkuperäiskansojen oikeus perinteisesti käyttämiinsä maihin, alueisiin ja luonnonvaroihin. perinteisesti miehittämänsä tai muuten käyttämänsä tai hankkimansa maan sekä sopimusvaltioiden vaatimuksen ryhtyä toimenpiteisiin alkuperäiskansojen oikeuksien tunnustamiseksi ja suojelemiseksi omistaa yhteisömaitaan, alueet ja resurssit, niiden kehittäminen ja käyttö sekä niiden hallinta. Tästä seuraa, että osallistuvien valtioiden olisi varmistettava alkuperäiskansojen tosiasiallinen osallistuminen päätöksentekoprosesseihin, jotka voivat vaikuttaa heidän elämäntapaansa, erityisesti heidän oikeuttaan maahan, perustuen periaatteeseen saada heiltä vapaa, etukäteen annettu ja tietoon perustuva suostumus, jotta yhteisön ja sen jäsenten selviytymistä ei vaarannettaisi, kuten tämä vahvistetaan Yhdistyneiden Kansakuntien alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen 32 artiklan 2 kohdassa ja vahvistetaan taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitean yleisissä huomautuksissa (näkökantojen 14.5 kohta).
Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien valiokunta katsoo, että kun alkuperäiskansojen oikeuksia voidaan loukata niiden perinteisillä alueilla toteutetuilla hankkeilla, asianmukainen ja tehokas prosessi vapaan, tietoon perustuvan ja ennakkosuostumuksen saamiseksi edellyttää paitsi tietojen vaihtoa alkuperäiskansojen kanssa, joiden oikeuksia voidaan loukata, myös kommenttien hankkimista alkuperäiskansoilta., mutta myös käydä vuorovaikutteista ja jatkuvaa vuoropuhelua alkuperäiskansojen edustuksellisten instituutioiden kanssa prosessin alusta alkaen ja käyttää heidän kulttuuriperinteidensä mukaisia menettelyjä kunnioittaen samalla alkuperäiskansojen oikeutta vaikuttaa heitä koskevien päätöksentekoprosessien tuloksiin. Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien valiokunta katsoo, että riippumattomien ja teknisesti pätevien organisaatioiden suorittamien ympäristö -, sosiaali-ja kulttuurivaikutuksia koskevien tutkimusten olisi oltava perustana kuulemismenettelylle, jonka tavoitteena on saada vapaa, etukäteen annettu ja tietoon perustuva suostumus (perustelujen 14.6 kohta).
Komitea palauttaa mieliin yleisen huomautuksensa nro 20 (2009), jossa se päätti, että syrjinnän poistamiseksi on paitsi verrattava muodollista kohtelua samankaltaisissa tilanteissa oleviin henkilöihin (8 artikla) myös kiinnitettävä riittävästi huomiota henkilöryhmiin, jotka kärsivät historiallisista tai jatkuvista ennakkoluuloista. Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea muistuttaa myös, että kuten YK: n rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea on todennut, henkilöiden ja ryhmien tasapuolinen kohtelu objektiivisesti eri tilanteissa on käytännössä syrjintää sekä objektiivisesti samassa asemassa olevien henkilöiden epätasa-arvoista kohtelua. On toteutettava myönteisiä toimenpiteitä syrjinnän jatkumista edistävien olosuhteiden ehkäisemiseksi ja poistamiseksi sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa vahvistettujen oikeuksien yhtäläisen nauttimisen varmistamiseksi. Alkuperäiskansojen oikeuksien osalta tämä edellyttää toimenpiteitä, joilla tunnustetaan laillisesti heidän oikeutensa perinteisiin maihinsa, mukaan lukien yhteisomistuksen muodot, ja varmistetaan näiden oikeuksien suojelu olennaisena osana oikeutta osallistua yhteisön kulttuurielämään sekä tarjotaan tehokkaita oikeussuojakeinoja näiden oikeuksien loukkausten varalta (kohta 1. 14.10 huomioita).
Komitean arvio tapauksen tosiasiallisista olosuhteista: sopimusvaltio ei ole osoittanut, että alueen etsintää ja varaamista koskevien lupien myöntämismenettelyssä olisi otettu asianmukaisesti huomioon alkuperäiskansojen oikeus maahan osana oikeutta osallistua kulttuurielämään erikseen ja yhdessä itsemääräämisoikeuden ja riittävän elintason kanssa ja että kansainvälisessä ihmisoikeuslaissa säädetty velvollisuus varmistaa niiden tosiasiallinen osallistuminen tähän prosessiin on täytetty (perustelujen 14.8 kohta).
Komitean päätelmät: esitetyt tosiseikat ja tiedot paljastivat taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan rikkomisen, kun sitä tarkastellaan erikseen ja yhdessä mainitun yleissopimuksen 1 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan kanssa.