Ihmisoikeuskomitean näkemykset 1.11.2018 asiassa TiinaSanila-Aikio vastaan Suomi (tiedonanto nro 2668/20150).
Vuonna 2016 tiedonannon kirjoittajaa avustettiin kantelun valmistelussa. Myöhemmin kantelusta tiedotettiin Suomelle.
Viestin aihe: äänioikeus Saamelaiskäräjien vaaleissa.
Sisällölliset kysymykset: itsemääräämisoikeus, syrjimättömyys, poliittiset oikeudet, vähemmistöjen oikeudet.
Komitean oikeudelliset kannat: komitea muistuttaa, että yleisen huomautuksensa nro 25 (1996), joka koskee osallistumista julkisten asioiden hoitamiseen ja äänioikeutta, mukaisesti kaikkien sellaisten ehtojen, joita sovelletaan, kun käytetään oikeutta osallistua julkisten asioiden hoitamiseen suoraan tai vapailla vaaleilla valittujen edustajien kautta, äänestää ja tulla valituksi todellisissa vaaleissa, tulisi perustua objektiivisiin ja kohtuullisiin kriteereihin. komitea... Palauttaa mieleen asiassa Lovelace vastaan Kanada antamansa oikeuskäytännön, jonka mukaan joissakin tapauksissa voi olla tarpeen määritellä alkuperäiskansoihin kuuluvien henkilöiden ryhmä koko vähemmistön elinkelpoisuuden ja hyvinvoinnin suojelemiseksi (tiedonanto nro 24/1977, 15 kohta).). Asiassa Kitok vastaan Ruotsi komitea katsoi, että vähemmistön yksittäisen edustajan oikeuden rajoittamisella on osoitettava olevan kohtuullinen ja objektiivinen peruste ja että se on välttämätön koko vähemmistön elinkelpoisuuden ja hyvinvoinnin säilyttämiseksi (näkökantojen 6.5 kohta) (tiedonanto nro 197/1985, 9.8 kohta).).
Komitea muistuttaa, että YK: n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen 33 artiklan mukaan alkuperäiskansoilla on oikeus määrittää identiteettinsä tai kuulumisensa tapojensa ja perinteidensä mukaisesti sekä oikeus perustaa rakenteita ja valita instituutioidensa jäsenyys omien menettelyjensä mukaisesti. Julistuksen 9 artiklassa määrätään, että alkuperäiskansoilla ja niihin kuuluvilla henkilöillä on oikeus kuulua alkuperäiskansoihin tai kansallisuuteen kyseisen yhteisön tai kansalaisuuden perinteiden ja tapojen mukaisesti, eikä tämän oikeuden käyttäminen saa johtaa minkäänlaiseen syrjintään. Julistuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaan alkuperäiskansoilla ja niihin kuuluvilla henkilöillä on oikeus olla joutumatta kulttuurinsa pakotetun sulauttamisen tai tuhoamisen kohteeksi (perustelujen 6.6 kohta).
Komitea viittaa vähemmistöjen oikeuksia koskevaan yleiseen huomautukseensa nro 23 (1994) ja erityisesti kulttuuristen oikeuksien käyttämistä koskevaan huomautukseensa, nimittäin: kulttuuri ilmenee monissa muodoissa, mukaan lukien erityinen elämäntapa, joka liittyy maavarojen käyttöön, erityisesti alkuperäiskansojen tapauksessa. Tämä oikeus voi sisältää perinteisiä toimintoja, kuten kalastusta tai metsästystä, ja oikeuden elää lain suojaamissa suojelualueissa. Näiden oikeuksien nauttiminen voi edellyttää myönteisiä suojaavia oikeudellisia toimenpiteitä ja toimenpiteitä, joilla varmistetaan vähemmistöyhteisöjen jäsenten tosiasiallinen osallistuminen heitä koskeviin päätöksiin. komitea... Toteaa, että yleissopimuksen 27 artiklassa, jota tulkitaan alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien julistuksen ja yleissopimuksen 1 artiklan valossa, vahvistetaan alkuperäiskansojen luovuttamaton oikeus päättää vapaasti poliittisesta asemastaan ja harjoittaa vapaasti taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystään. Yleissopimuksen 1 artikla ja sen täytäntöönpanoon liittyvät velvoitteet ovat yhteydessä muihin yleissopimuksen määräyksiin ja kansainvälisen oikeuden normeihin (näkökantojen kohta 6.8).
Komitea palauttaa mieliin yleisen huomautuksensa nro 23 (9 kohta), jossa se tunnustaa, että yleissopimuksen 27 artiklan mukaisten oikeuksien suojelun tarkoituksena on varmistaa kyseisten vähemmistöjen kulttuurisen, uskonnollisen ja sosiaalisen identiteetin säilyminen ja jatkuva kehittäminen ja siten rikastuttaa koko yhteiskunnan rakennetta. Näin ollen komitea toteaa, että tällaiset oikeudet on suojattu sellaisenaan, eikä niitä pidä sekoittaa muihin kaikille sopimuksen nojalla myönnettyihin henkilökohtaisiin oikeuksiin. Vaikka 27 artiklan nojalla suojatut oikeudet ovat yksilön oikeuksia, ne puolestaan riippuvat ryhmän kyvystä säilyttää kulttuurinsa, kielensä tai uskontonsa. Komitea muistuttaa lisäksi, että kuten YK: n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen johdanto-osassa todetaan, alkuperäiskansoilla on kollektiivisia oikeuksia, jotka ovat välttämättömiä niiden olemassaololle, hyvinvoinnille ja integroidulle kehitykselle kansoina. Komitea katsookin, että alkuperäiskansojen oikeuksien yhteydessä yleissopimuksen 25 ja 27 artiklalla on kollektiivinen ulottuvuus, ja osa näistä oikeuksista voidaan nauttia yhdessä muiden kanssa. Alkuperäiskansojen oikeuksia poliittiseen osallistumiseen osana 27 artiklan mukaista sisäistä itsemääräämisoikeutta, jota tarkastellaan yleissopimuksen 1 artiklan valossa, ja yhteisön jäsenten oikeuksien säilyttämiseksi nauttia omasta kulttuuristaan tai käyttää omaa kieltään yhteisössä muiden saman ryhmän jäsenten kanssa ei toteuteta yksinomaan yksilötasolla. Tämän vuoksi komitean on tässä tiedonannossa yksilöllisiä haittoja käsitellessään otettava huomioon tällaisten haittojen kollektiivinen ulottuvuus. Mitä tulee alkuperäiskansojen yhteisön äänen rapautumiseen sisäisen itsemääräämisoikeuden yhteydessä, kollektiiville suoraan aiheutettu vahinko voi loukata jokaista yhteisön jäsentä. Kirjoittaja on alkuperäisyhteisön jäsen, ja kaikki hänen vaatimuksensa liittyvät hänen oikeuksiinsa tässä näkökulmassa (pohdintojen kohta 6.9).
Valiokunnan arvio tapauksen tosiasiallisista olosuhteista: valiokunta toteaa, että Saamelaiskäräjälain 3§: n mukaan, jotta henkilö voidaan tunnistaa Saamelaiseksi, jotta hän voi äänestää eduskuntavaaleissa, hänellä on saamelaisena itsensä pitämisen lisäksi oltava seuraavat ominaisuudet: a) hänen tai ainakin toisen hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oltava oppinut saamen kielen äidinkielenään; b) hänen on oltava sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty maa -, vero-tai maistraattirekisteriin vuorisaameksi, metsäsaameksi tai Saamelaiskalastajaksi. ; tai c) ainakin toinen hänen vanhemmistaan olisi pitänyt tai olisi voitu rekisteröidä äänestäjäksi Saamelaisvaltuuskunnan tai Saamelaiskäräjien vaaleissa. komitea... Toteaa, että koska osapuolet eivät ole kiistäneet tätä, korkein hallinto-oikeus ei ole soveltanut objektiivisia seikkoja useimmissa tapauksissa (perustelujen 6.7 kohta).
Komitea panee merkille kirjoittajan väitteen, jonka mukaan Saamelaiskäräjien mandaatti huomioon ottaen parlamentin tehokas toiminta ja sen kyky edustaa asianmukaisesti saamelaisten näkemyksiä on olennaista, jotta sopimusvaltio voi panna täytäntöön yleissopimuksen 25 ja 27 artiklan ja että Saamelaiskäräjät on saamelaisille sekä yksilöinä että kollektiivisesti tärkeä näiden artiklojen suojaamien oikeuksien käytön ja käyttämisen väline. Valiokunta toteaa, että Saamelaiskäräjien toimivaltuuksiin ja velvollisuuksiin kuuluu muun muassa saamelaisten kielen ja kulttuurin hoitaminen, saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevien asioiden kuuleminen, saamelaisten edustajana toimiminen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sen tehtäviin liittyvissä kysymyksissä sekä kaikkien osastojen kuuleminen laajassa luettelossa saamelaisia alkuperäiskansana koskevista asioista tai tapahtumista saamelaisten esi-isien alueella. Näin ollen komitea katsoo, että Saamelaiskäräjät on toimielin, jonka kautta sopimusvaltio varmistaa saamelaisten edustajien tosiasiallisen osallistumisen alkuperäiskansayhteisönä heitä koskeviin päätöksiin. Näin ollen sopimusvaltion toteuttama sopimuksen 27 artiklan mukaisten velvoitteiden täyttäminen riippuu siitä, millainen rooli Saamelaiskäräjillä voi olla päätöksissä, jotka vaikuttavat Saamelaisyhteisön jäsenten oikeuksiin nauttia omasta kulttuuristaan tai käyttää omaa kieltään yhteisössä ryhmänsä muiden jäsenten kanssa. Ja Saamelaiskäräjiin liittyvässä vaaliprosessissa olisi näin ollen varmistettava kaikkien sidosryhmien tehokas osallistuminen sisäiseen itsemääräämisprosessiin, joka on välttämätöntä koko alkuperäisyhteisön elinkelpoisuuden ja hyvinvoinnin säilyttämiseksi. Yleissopimuksen 25 artiklan mukaan komitea katsoo myös, että alkuperäiskansojen Saamelaisyhteisön jäsenten oikeutta tehokkaaseen edustukseen Saamelaiskäräjillä koskevilla rajoituksilla on oltava kohtuullinen ja objektiivinen perustelu ja niiden on oltava yhteensopivia yleissopimuksen muiden määräysten kanssa (Lovelace v. Kanada, para. 16.), mukaan lukien alkuperäiskansojen sisäisen itsemääräämisoikeuden periaate (para. 6.10 näkemyksistä).
Tässä tapauksessa kirjoittaja on saamelaisten edustaja ja Saamelaiskäräjien jäsen, jonka puheenjohtaja hän on, ja tässä ominaisuudessa hän osallistuu aktiivisesti vaaliprosessiin. Valiokunta panee merkille kirjoittajan kiistämättömät väitteet siitä, että korkeimman hallinto-oikeuden päätökset poikkesivat vuodesta 2011 alkaen Saamelaiskäräjiä koskevan lain 3§: n sovitusta tulkinnasta vaaliluetteloiden kokoonpanon määrittämisessä suhteessa tällaiseen eduskuntaan. Erityisesti useimmissa tapauksissa yhteisöjen tuomioistuin ei edellyttänyt vähintään yhden objektiivisen perusteen noudattamista; Sen sijaan hän sovelsi "yleisen harkinnan" kriteeriä ja tutki kysymystä siitä, onko henkilön oma mielipide kuulumisestaan saamelaisiin "luja", mikä loukkasi saamelaisten kykyä käyttää Saamelaiskäräjien kautta saamelaisten itsemääräämisoikeuden keskeistä ulottuvuutta päätettäessä, kuka on saamelainen (KS.tutkittavaksi ottamista koskeva päätös asiassa Sanila-Aikio v. Suomi, kohdat 2.8-2.10.). Komitea katsoo, että korkeimman hallinto-oikeuden päätökset vaikuttavat tekijän ja Saamelaisyhteisön, johon hän kuuluu, oikeuksiin osallistua vaaliprosessiin suhteessa toimielimeen, jonka sopimusvaltio on suunnitellut takaamaan tehokkaan sisäisen itsemääräämisoikeuden ja alkuperäiskansojen jäsenten oikeuden omaan kieleensä ja kulttuuriinsa. komitea... Katsoo, että yhteisöjen tuomioistuimen tulkinta ei perustunut kohtuullisiin ja objektiivisiin kriteereihin poikkeamalla Saamelaiskäräjien vaaliluetteloiden koostumusta määrittelevän lain sovitusta tulkinnasta (perustelujen 6.11 kohta).
Kirjoittaja väittää, että vuonna 2011 antamassaan päätöksessä korkein hallinto-oikeus poikkesi Saamelaiskäräjälain 3§: n sovitusta tulkinnasta, joka määrittää, kuka on oikeutettu ottamaan vaaliluetteloon Saamelaiskäräjien vaaleissa, ja 30.syyskuuta 2015 tuomioistuin päätti hyväksyä 93 henkilön vetoomukset, joita Saamelaiskäräjät ei pitänyt äänioikeutettuina; ja sitten nämä ihmiset saivat äänestää. Hän väittää, että tämä toiminta on heikentänyt saamelaisten ääntä Saamelaiskäräjillä ja sen tehokkuutta edustaa saamelaisia tärkeissä puoluevaltion tekemissä päätöksissä, jotka voivat vaikuttaa heidän maahansa, kulttuuriinsa ja etuihinsa. Hänen mukaansa tämä sopimusvaltion lainvastainen loukkaus saamelaisten oikeutta päättää, kuka on oikeutettu osallistumaan parlamenttinsa vaaleihin rikkoo yleissopimuksen 1 artiklaa ja heikentää tekijän poliittisia oikeuksia ja saamelaisten äänioikeutta rikkoen heidän yleissopimuksen 25 artiklan mukaista osallistumisoikeuttaan poliittiseen osallistumiseen. Kirjoittaja väittää myös, että päätökset siitä, kuka oli tai ei ollut mukana vaalilistalla, olivat mielivaltaisia, vastoin liiton 26 artiklaa. Lopuksi hän katsoo, että koska Saamelaiskäräjillä on keskeinen rooli saamelaisten oikeuden suojelemisessa nauttia kulttuuristaan ja kielestään ja koska sopimusvaltio on määritellyt sen kanavaksi varmistaa saamelaisten vapaa, etukäteen annettu ja tietoon perustuva suostumus asioissa, jotka voivat vaikuttaa heidän etuihinsa, tällainen laimentaminen rikkoo yleissopimuksen 27 artiklaa.
Komitean päätelmät: toimitettu... Tosiseikat paljastavat, että sopimuksen 25 artiklaa on rikottu erikseen tarkasteltuna ja yhdessä sen 27 artiklan kanssa (näkökantojen 7 kohta).